Suklaakakku, joka ei ole suklaata nähnytkään

Kävimme syksyllä talvimatkailumahdollisuuksia etsiessämme  aivan ihanassa Villa Kynthia-huoneistohotellissa  suuren männyn alla keskellä Panormon kylää.

Hotellin emäntä Korinna Miliaraki kattoi meille kakkukahvit. Suklaakakulta se maistui ja me ihastuimme! Näin hyvää! Lopuksi Korinna paljasti, ettemme suinkaan saaneet suklaakakkua vaan johanneksenleipäpuun jauhoista tehtyä. En oikein uskonut aistejani ja pyysin reseptiä. Kas tässä:

Näitä tarvitset

– 3 munaa
– 1 iso tai 2 pientä appelsiinia, muusattuna
– 2,25 dl hyvää oliiviöljyä
– 2,75 dl vehnäjauhoja
– 1,75 dl johanneksenleipäpuujauhoja
– 2,25 dl tummaa sokeria tai kookossokeria
– 2 tl leivinjauhetta
– hiukan suolaa

Sekoita kaikki aineet kulhossa, kaada noin 20 cm Ø uunivuokaan ja paista 200 C uunissa 35-40 min.

Huomioita:

  • soseutin puolitoista appelsiinia kuorineen päivineen sauvasekoittimella
  • yhdistin leivinjauheen ja vehnäjauhot toisiinsa
  • johanneksenleipäpuujauhe on yllättävän tummaa, kuin maitokaakaojauhetta. Se myös tuoksuu enkä päässyt ihan lähelle tuoksun nimeä; se muistuttaa jostain tutusta, ehkä melassista, paahdetusta kahvista?
  • oliiviöljykakuissa ei vatkaamista tarvita, joten sekoitin ohjeen mukaan kaikki yhteen puuhaarukalla. Helppoa.
  • laitoin kakun paistumaan pyöreään uunivuokaan, jonka halkaisija on noin 20 cm .
  • vuorasin sen leivinpaperista leikkaamillani paperisiivuilla (pitkittäin, 4 siivua, noin 10 cm leveitä. Öljysin parilla tipalla vuoan, jotta sain ekat paperisiivut pysymään paikoillaan)
  • kakku nousi hyvin, kypsyi tasaisesti ja on hyvin kuohkeaa
  • tytär tykkäsi kakusta, kyseli kyllä tarkkaan sisältöä ja totesi maun olevan tuttu ja appelsiinin tuoksuvan
  • ensi kerralla lisään joukkoon ihan oikeita suklaalastuja tai rouhittua suklaata, uskon että ne vielä lisäävät kakun herkullisuutta
  • tarjoilen sen appelsiinimarmeladin, – hillon, -hillottujen kuorien, appelsiinijäätelön tms. kera
  • kuvassa olevan kakun päällä olevat kukat ovat hillottua appelsiininkuorta, mantelijauhetta ja Dr. Otkerein koristekaramelleja

Hillotut appelsiininkuoret teet hetkessä näin:

  • kuori appelsiini ohuella veistellä muutamaksi pitkäksi soiroksi
  • laita ne pieneen kattilaan, päälle sokeria 3-4 rkl ja vettä niin että kuori juuri ja juuri peittyy
  • keitä kunnes neste melkein haihtunut
  • nosta kuori jäähtymään
  • lusikoi makea vesi kakun päälle, sirottele siihen vaikka mantelijauhoa
  • kiepauta kuorinauhat kerälle ja nostele kakun päälle

 

Toimelias Korinna on Panormon kulttuuriseuran puheenjohtaja ja nostamassa kylää huomattavaksi matkailukohteeksi. Paitsi että hän kunnostanut Villa Kynthian, on hän ollut aktiivisesti mukana myös kylän alueella seisovan vanhan harupómilon kunnostamisessa kylän kulttuuritaloksi. Harupómilo tarkoittaa myllyä, jossa johanneksenleipäpuun (carob tree) kuivatetut (ja usein paahdetut) palot jauhetaan. Melko tuntematon tavara meille muille eurooppalaisille. Kreetalaiset ovat kuitenkin kautta historian turvautuneet siihen kriisiaikoina. Sen palot, etanat ja villivihannekset ovat auttaneet yli nälkävuosien yhtä hyvin venetsialaisaikoina kuin toisen maailmansodankin aikana.

Panormon kulttuuriseura on päättänyt, että kylän läheisyyteen perustetaan puisto, jossa tämän puun historiaan ja anteihin voi tutustua. Puisto on vasta paperilla, mutta alue on jo mietitty.

Viljely on ollut alamäessä koko sotien jälkeisen ajan, mutta viimeisen kymmenen vuoden kuluessa on jo tapahtunut paljon. Johanneksenleipäpuun jauhot ovat löytäneet tiensä leivonnaisiin, samoin sen siirappi. Rouhe käy teeksi tai kahvin korvikkeeksi, se korvaa suklaan useissa makeisissa. Se on saaren super foodia, sitä käytetään tärkkelyksenä maissi- ja perunajauhojen tapaan ja se kelpaa myös kosmetiikkaan.

Kuivatuista jauhetuista paloista saadaan juuri se ruskea jauhe, joka kulkee carob-jauheen nimellä, ja jota kakkuunkin laitoin. Palon sisällä olevista siemenistä valmistetaan valkoista jauhetta, joka on elintarvikkeiden lisäaine numero 410. Sitä käytetään elintarviketeollisuudessa emulgointi-, stabilointi- ja sakeuttamisaineena, esim. korvaamaan rasvaa (vähärasvaisissa tuotteissa) tai gluteenia, paksuntamaan jugurttia, ranskankermaa ja hyytelöä.

Kukkiva johanneksenleipäpuu
Johanneksenleipäpuu kukassa
Johanneksenleipäpuun palot
Palot riippuvat suoraan rungosta. Kuvassa näkyvät lehdet ovat muratin, joka on jo alkanut kuristaa isäntäänsä

2 kommenttia artikkeliin ”Suklaakakku, joka ei ole suklaata nähnytkään”

  1. Saako tuota carob-jauhoa tavallisista elintarvikemyymälöistä Kreikassa, entä oletko löytänyt Suomesta? Tuon aina Kreetalta carob-korppuja kotiin, ne ovat tosi herkullisia.

  2. Laitoin linkin siihen reseptin carob-jauheen kohtaan, suoran Ruohonjuuren sivuille. Kreetalta ostan sitä kyläkaupuan hyllyltä, se tosin on Kalivesin yksi kolmesta parhaimmasta…

Kommentointi on suljettu.