Ensimmäinen paastoviikko on mennyt, vielä kuusi viikkoa edessä! Vain kuusi viikkoa… Näiden viikkojen aikana Kreetalla vältetään nisäkkäistä peräisin olevia raaka-aineita, kuten maitoa, munia ja lihaa. Merenelävät kuuluvat ruokalistalle, samoin etanat, vihannekset ja hedelmät. Paastosääntöjä alettiin Kreetalla soveltaa jo 960-luvulta alkaen, jolloin Kreeta otettiin takaisin Bysantin helmoihin.
Paastosäännöt ovat luoneet perinteisen kreetalaisen keittiön, jossa vihannekset ovat pääroolissa.
Ortodoksit eivät paastoa vain ennen pääsiäistä ja ennen joulua vaan myös alkukesällä (vaihtelevan pituinen apostolinen paasto) sekä elokuun alussa pari viikkoa ennen Marianpäivää. Lisäksi keskiviikko ja perjantai ovat paastopäiviä, joten niitä kertyy vuoden mittaan niin monta, että jos ne tasattaisiin koko vuodelle, olisi joka toinen päivä paastopäivä! Mutta pääsiäistä edeltävä paasto on se, joka saa eniten huomiota. Sitä edeltää kolmen viikon karnevaaliaika, joka päättyy Puhtaaseen maanantaihin, Katharí devtéraan, joka oli viime maanantai.
Kathara devtera on vaapapäivä normaaliaikoina. Silloin muksuille hankitaan leijat, joiden lennättäminen onkin sen päivän juttu. Ulos aukeille paikoille vie matka, rannoille, kukkuloille, omaan oliivilehtoon, viinitarhaan reunamille, pihalle, puutarhaan. Grilli kuumenemaan ja siihen mereneläviä, jos siihen taitoa riittää. Piknik ulkona on päivän juttu. Matala isona levynä paistettu laganaleipä haetaan leipomosta, jälkiruokana syötävä makea halva kylän kaupasta, samoin oliivit, pikkelsöidyt vihannekset ja helmihyasintin sipulit (volvús) sekä keltaiset isot lupiinit (papuja) ja suolainen pala mätiä, josta valmistetaan taramosaláta. Seesamitahnasta tahíni ja valkosipulista ja sitruunamehusta hierretään tahinosalata, joka maustetaan jeeralla. Salaattia, simpukoita, etanoita burburistí, mustekaloja salaattina, mezeenä tai lämpimänä risottona tai makaronádana…ai-ai, vesi alkaa valua suupielistä.
Lisää tunnelmaan vielä lintujen laulu leppeä tuuli ja vihreän ruohikon tuoksu, auringonpaiste ja pari lasia viiniä…
Katkarapurisotto paastoten ja ilman
Valitsin tähän reseptiksi katkarapurisoton siksi, että sen raaka-aineet on suhteellisen helppo löytää asui sitten missä päin Suomea tahansa. Toki mieleni tekisi valmistaa seepiaa tai kahdeksanlonkeroista, mutta niitä ei nyt oikein mistään saa etukäteen tilaamatta. Tämä resepti on alun perin ollut oman perheeni käytössä Hersónissosissa, jossa saimme tuoreita katkarapuja ja jossa yrtit ja sipulit olivat tuoreita. Suomessa katkaraput ovat pakasteena eikä aina kaikkia yrttejäkään tuoreena löydä, tai jos löytää, ovat ne valjuja.
Paastoaikaan tähän ei lisätä juustoja eikä fetaa, mutta emme me kaikki paastoa! Valkkaria kyllä laitan, sen puutteessa lorautan pari ruokalusikallisen verran viinietikkaa. Sen happamuus sopii tähän niin hyvin, että suolan lisäämisen tarve katoaa melkein kokonaan pois. Lisäksi se pruukaa pitää verensokerin tasaisena. Me asuimme sellaisella alueella, jossa viini ei viihtynyt, joten meillä päin viini pruukattiin korvata viinietikalla.
Minua muuten ihmetyttää näissä paastoissa yksi asia: suuri osa sallituista raaka-aineista ovat sellaisia, jotka luetaan paitsi paastoon liittyviksi myös afrodiisisiksi. Ai mitä se on? No, Afroditen käyttämiä, sellaisia, joilla houkutellaan hormonit hyrräämään. Miten ihmeessä ne ja paasto sovitetaan yhteen varsinkaan luostareissa, joissa paastojen noudattaminen on nykyisinkin arkea?
Tähän keväiseen risottoon tarvitset kahdelle
- noin 200 g katkarapuja pakasteena. Jos ne ovat kuorellisia, enemmän.
noin 1 ½ dl risottoriisiä
½ dl oliiviöljyä
1 keltasipuli tai pala purjoa
nippu kevätsipulia
1 kynsi valkosipulia
1-2 kypsää/ylikypsää tomaattia
70-100 g tomaattimurskaa
ruokalusikallinen kuivattuja, öljyyn säilöttyjä tomaatteja
pari lorausta valkoviinietikkaa tai 1dl valkkaria
ja jos et paastoa
- kuumaa kanalientä noin puolikas litra
50 g fetaa suolan sijaan
parmesaania tms. raasteena
(suolaa)
pippuria
basilikasilppua kun viet tarjolle
Holauta öljy kattilan tai padan pohjalle, kummenna se ja lisää sitten iihen sipulit kuullottumaan. Laske lämpö puoliväliin, jotteivät sipulit pala. Parin minuutin kuluttua lisää risottoriisi ja sekoita hyvin, kunnes se kuullottuu eli muuttuu puhtaan valkoiseksi. Sammuta vinietikalla tai viinillä. Nenäsi tunnistaa aromin! Aah!
Lisää tomaattimurska, tuore tomaatti sekä aurinkokuivattua lusikallinen. Sekoita.
Ala lisätä lientä. Kanaliemi on tässä maukkain, mutta kun paastotaan, niin vesi ja vihannesliemikin käyvät yhtä hyvin. Lisää nestettä kauhallinen/kupillinen kerrallaan ja kun se on imeytynyt, lisää uusi. Sekoita melkein koko ajan. Jos tarttuu pohjaan, vähennä lämpöä ja sekoita! sekoita! sekoita!
Kun riisi alkaa olla sopivaa, vedä pois tulelta, lisää feta, jos se ruokavalioosi sopii sekä raastettu parmesaani.
Minä tein paastoversion, ilman kanalientä, valkkaria ja juustoja. Maukasta tuli, ihanan hapokasta. Basilikasilppua päälle. Ei ortodoksinen paasto ainakaan Kreetalla ole puritaanisten tiukkojen sääntöjen kahlitsemaa survival-sapuskaa vaan siinä on mukana kulttuuri: se tehdään huolellisesti, se maustetaan hyvin ja siitä on lupa nauttia.
Kun joskus palaamme normaaliaikaan (!) niin silloin taas pääsee mukaamme iloiseen ruuanlaittopäivään Vamosissa Kreetalla! Tässä linkki siihen mitä siellä teemme!
Hyvää paastonaikaa!