Puutarhassa
Näin heinäkuussa, varsinkin helteillä, olo on kuin Kreetalla! Iltaisin ei tarvitse miettiä ottaako nutun niskaan kylmän varalta, uimaan voi mennä milloin vain ja ruuat kevenevät. Tämän kesän onneni on kasvimaa, jonka asukit tykkäävät näistä lämpimistä säistä.
Kesäkurpitsat paisuvat kuin pullataikina muutamassa päivässä enkä millään ehdi kuluttaa niin paljon kuin niitä kypsyy vaikka poimisin ne baby-kokoisina. Ensi vuonna en istuta kuin kaksi tainta! Härkäpapu on kypsynyt aikaisin eikä se jaksa odottaa, että ehtisin käyttää niitä. Ihan kiusallaankin se pukkaa palkoa kun silmät pois hetkeksi käännän. Ja voi revonhäntä sentään, minkä teet! Koko iso istutusloota pursuaa ulos ja ylös pyrkiviä versoja, jotka leviävät kohden latvojaan ja kasvavat monta senttiä korkeutta parissa päivässä. Herne on onneksi jäänyt pieneksi, se vaatisi vettä, samoin kuin sipulit ja porkkanat. Ja vadelma alkaa kypsyä.
Turlú turlú
Kreetalaisilla on omat helleruokansa, kesän vihanneksien ympärille rakennetut. Sofegada kattilassa on yksi monista, toinen nimi sille on turlú turlú eli kaikkea sekaisin. Voi sen valmistaa uunissakin, mutta kattilassa sen tekeminen on helpompaa ja nopeampaa. Siihen kerätään kaikkea sitä, mitä puutarhasta löytyy, sellaisissa suhteissa kuin löytyy. Siinä voi olla juureksia, lehtivihanneksia, kaaleja, purjoa ja sipuleita, kesäkurpitsaa, perunoita…Turlú turlú on turkkia ja nimi peräisin siltä ajalta kun turkkilaiset vielä olivat saaren herrakansaa. Etelä-Italiassa tästä ruuasta jäisi pois tomaatti ja sen tilalla olisi enemmän paprikaa ja pippuria. Vastaavanlaisia kesäruokia valmistetaan kaikissa Välimeren rannikkovaltioissa, nimi vaihtuu, mutta raaka-aineet ovat niitä, mitä puutarhassa kullakin hetkellä kypsyy, maustaminen oman kulttuuripiirin mukaan.
Revonhäntä eli Kreetan horta
Tänä vuonna helteet ovat auttaneet revonhäntää menestymään. Se on se vihannes, jonka Kreetankävijät saavat lautaselleen, kun pyytävät hortaa. Se siis ei ole villivihannes vaan ihan kesy. Tavallisesti sitä saa perunalohkojen ja kesäkurpitsapalojen päällä kypsennettynä juuri ennen tarjolle nostamista. Sen makua yllytetään puristamalla sen niskaan hapokasta sitruunamehua sekä oliiviöljyä, joka auttaa sen lukuisten vitamiinien ja kivennäisten imeytymistä. Tai sen päälle lusikoidaan iso määrä raastettua ylikypsää tomaattia, joka on suolattu, pippuroitu ja valkosipulilla terävöitetty. Tai sen päälle kaadetaan voisulaa jossa on tillisilppua ja puristetaan sitruunaa….Mieltymyksiä on monia. Niin, ja revonhännän siemenet ovat amaranttia, gluteenitonta viljaa.
Neljään kesäannokseen tarvitaan esimerkiksi
– iso keltainen sipuli
– pala purjoa/valkosipulia tms. mitä nyt puutarhasta löytää
– oliiviöljyä
– 2 tomaattia
– 2-3 dl vettä ja myöhemmin saman verran
– 4-5 revonhännän latvaa (n. 20-30 cm) /salaatinpäitä/kesäkaalia lohko tai pari/paksoita/mangoldia/lehtikaalia tms.
– 3 kesäporkkanaa halkaistuina
– 8-10 pientä uutta perunaa
– muutama silvottu herneenpalko
– muutama härkäpavun palko
– 1/2 paprikaa paloina
– kourallinen pinaattia
– ½ kesäkurpitsa lohkoina
– tilliä TAI yhtä hyvin fenkolia, sekä siemeninä että mukuloina
– piparminttua pari kolme oksaa ja
– timjamia TAI korianterin siemeniä!
– suolaa.
Valmista se näin:
1. Kaada (teräs)kattilan pohjalle reilu määrä oliiviöljyä. Noin puoli desiä tai enemmän. Sen tehtävänä on terävöittää vihannesten omaa makua ja auttaa erityisesti rasvaliukoisia vitamiineja ja kivennäisiä imeytymään. Tässä vihanneksia on paljon, tarvitaan myös reippaasti öljyä.
2. Pilko sipuli öljyyn (ja purjo ja valkosipuli, mikäli käytät niitä) ja kuullota kuumasti hetki.
3. Halkaise tomaatit ja lisää ne kattilaan, sekoita pari kertaa mutta älä anna sipulien kärventyä.
4. Lisää vesi parin kolmen minuutin kuluttua tomaattien perään, vähennä lämpöä ja lisää
5. halkaistut pätkityt porkkanat sekä muutama uusi peruna (ja mukulafenkoli jos käytät) ja peitä kannella.
6. Kun juurekset ovat puolikypsiä, lisää palot, herneet, kesäkurpitsat lohkoina, timjaminoksat, mahdollinen paprika sekä suola ja vielä vettä sen verran, että vihannekset peittyvät noin 60 %. Ne alkavat kohta luovuttaa solunesteitään kattilaan, joten siitä tulee lisää hetken päästä. Tästä ei keitetä soppaa, siksi nesteen määrää pidetään minimissään.
7. Kun nämäkin alkavat olla kypsiä ja perunat valmiita, lisää tilli sekä pätkitty revonhäntä TAI revityt salaatinkerät TAI kaalinlohkot tms. lehtivihannes. Vaikka se olisi nuutunut, se käy tähän. Kypsennä kannen alla, jotta kypsyvät tasaisesti höyryssä. Salaatit ja revonhäntä kypsyvät noin kolmessa minuutissa, kaali hieman pidempään. Tarkista vielä suolan määrä. Sitä ei saa olla liikaa eikä liian vähän, silloin ei tämä maistu.
8. Nostele tarjolle vaikka sellaisenaan. Kreetalla liemeen murskataan paksimadia eli ohrakorppua ja sen kanssa lautasen reunalle nostetaan usein paistettu tai keitetty muna, pala fetaa tai vahvaa kypsennettyä juustoa. Jotkut pitävät hieman hapokkaammasta ja puristavat lautaselleen sitruunamehua. Ja koska tämä raparperin tapaan sisältää oksaalihappoa, kannattaa sen kanssa nauttia maitotuotteita. Sitä ei suositella virtsa-tai munuaiskivistä kärsiville varsinkaan suurina annoksina.
Amarantti eli revonhäntä (Amaranthus blitums) eli kreikaksi vlita (βλητα) on vanha Välimeren kasvi, se on kaukaista sukua perunalle ja tomaatille, sen lehdissä on Α-, B- C-, ja E-vitamiineja, paljon kalkkia, rautaa, kaliumia, magnesiumia, fosforia, kuparia, mangaania. Kreikassa lääkärit suosittelevat vlitaa avuksi verenpaineen hoitoon sen sisältämien runsaiden kasvisterolien takia ja myös osteoporoosipotilaille sen sisältämän runsaan kalkin vuoksi. Lisäksi sen tokotrienolit auttavat kurittamaan huonoa kolesterolia.
Kun haluat lisää kreetalaisia reseptejä, käy tämän sivuston puodissa, sieltä saat Kreetalaisen keittokirjan. Jos et itse halua tätä ruokaa valmistaa, mutta olet Kreetalle menossa, on puodissa tarjolla Kreetan opaskirja. Se kaiken muun lisäksi kertoo, missä saarella kannattaa syödä. Ja jos kaipaat oliiviöljyä liukastamaan ruokaasi, käy silloin happyolive.fi-herkkupuodissa.
