Ihana Kreeta

Tulin saarelle kesäkuussa 1981. Rakastuin mieheen ja saareen. Mies meni, saari jäi. Se on pitänyt minusta hyvää huolta, hionut särmiä, opettanut ja kypsyttänyt. Tunnen olevani saarelle paljon velkaa.

Minun ihana Kreetani on yllätyksiä täynnä.

Mieleni tekee silittää sen kuhmuraista selkärankaa ja tuntea meren syleilyt sen rantojen lailla. Sen sisällä piilee monenlaisia voimia, se elää, kääntää kylkeään merellä ja rauhoittuu taas. Pilvet matkoillaan nousevat sen kupeita ja vierähtävät rangan yli, linnut muistavat sen muuttoreiteillään. Myytit ja matriarkaalisuus pulpahtelevat pintaan ja historia on sitä naarmuttanut.

Tätä kaikkea opettelen lukemaan.

Rety

Minun Kreetani

Asetuttuani Kreetalle halusin oppia ymmärtämään arkea. Etsin selityksiä, kyselin ja opiskelin, luin. Opettelin kielen. Vieraan kulttuurin hienoudet ja lainalaisuudet alkoivat aueta.

Miksi toimitaan niin kuin toimitaan? Miksi etelärannikko on jyrkkä ja pohjoisrannikolla on rantatasankoja? Miksi vuorten huipuilla on kirkkoja ja mihin rotkot repeävät? Mitkä syyt ovat saaneet kylän syntymään juuri tähän? Mitä kutsu vierailulle tarkoittaa? Paastotaanko oikeasti? Uskallanko ajaa vuoriston teillä? Mitä Kreetalla tapahtuu talvella? Syödäänkö täällä rikkaruohoja?

keittiöIMG_8014

Kreetalainen keittiöni

Kun en löytänyt voita enkä kermaa saatikka mieleistäni kahvia, oli hylättävä ranskalainen keittiö ja kaivettava lahjaksi saatu oliiviöljypullo esille. Oli opeteltava käymään lihakaupassa, ostamaan outoja vihanneksia ja haettava leipä leipomosta. Oli opittava tappamaan kukko, perkaamaan seepia ja paistamaan perunat öljyssä.

Mies opetti perunaomeletin, villiparsan ja etanat. Valmisti jänisstifadon, trahanákeiton, kantoi kotiin valkoisia juustoja ja gravieraa. Opettelin maistamaan ja puhumaan. Naapurit auttoivat, kutsuivat keittiöönsä, antoivat reseptejä, näyttivät miten kauhaa pidellään ja miten kaneli muuttaa purjopadan.

Öljy

Oliivitarhassa

Nolo juttu. Sulhaseni toi minulle pullon oman perheensä oliiviöljyä. En ymmärtänyt siitä mitään, se näytti oudolta ja piilotin sen siivouskaapin perälle.

Tuli syksy ja oliivinkorjuu. Pääsin oliiviöljypuristamoon. Pääsin siivomaaan oliivitarhaa korjuun jälkeen. Saimme suvun vanhan umpeenkasvaneen oliivitarhan kylän ylärinteiltä. Siivosimme sen, puut toipuivat, saimme satoa.

Vanha sananlasku sanoo jotenkin näin: se, joka kylvää viljaa, ajattelee ensi vuotta, se, joka istuttaa viiniköynnöksen, suunnittelee elämäänsä vuosikymmenen päähän ja se, joka istuttaa oliivipuun, suunnittelee vuosituhansissa.

Uusimmat blogissa

Hyvän olon elämä

  Onko sinulle käynyt niin, että seisot kaupassa oliiviöljyhyllyn edessä etkä tiedä mitä valita? -” Pää surisee – pitikö sen olla neitsyttä – mikä outo sana tässä yhteydessä – ja…

Äijäpunajuuret uunissa pinjansiemenien kera

Aina kun siivoaa nurkkiaan löytää jotain kiinnostavaa. Järjestin kirjastoani, paiskasin pois osan ja nostin pinon löytöjä keittiön pöydälle lähempää seikkailua varten. Sellaisia, joita en muistanut omistavanikaan. Dimitris Skarmoutsosin keittokirja oli…

Rosmariinimaksaa kreetalaiseen tapaan

Tämä on vanha kreetalainen perusresepti, jolla heikosti säilyvä tuote ennen jääkaappien aikaa saatiin säilyväksi. Olen jopa kuullut yhdeltä ravintokemistiltä, että hän opinnäytetyössään selvitti syyn. Säilyvyyteen tarvitaan neljä asiaa: oliiviöljy+viinietikka+rosmariini sekä…

Miten saat lomasta irti enemmän?

– netistähän kaikki löytyy…. ihanko totta, löytyykö todella? Lomalle lähtevän toivelista on pitkä: lepoa, rauhoittumista, rentoutumista, rusketusta, hemmottelua, palvelua, helppoutta, edullisia ostoksia. Että voisi vain olla miettimättä mitä tekisi, että…

ILMAINEN TOIMITUS!

Saat tilaukseesi ilmaisen toimituksen, kun kirjatilauksesi loppusumma on vähintään 40€!