Seitsemän porrasta huipulle – millä portaalla sinä olet?

Olen monesti kertonut ensimmäisen kohtaamiseni oliiviöljyn kanssa. Silloinen poikaystäväni, myöhemmin mieheni, toi minulle – omasta mielestään –  aarteen, ison kokispullon täynnä oliiviöljyä. Öljyn vihreänruskea väri ja etiketin punavalkoisuus riitelivät rajusti keskenään. Pullo näytti hyvin epäilyttävältä enkä ymmärtänyt mihin sitä voisi käyttää. Niinpä piilotin sen keittiön alakaappiin, siivousvälineiden taakse perimmäiseksi. Sinne muiden outojen aineiden joukkoon.

Sitten koitti ilta, jolloin mies toi illallisaineet mukanaan ja halusi laittaa ruokaa. Nolona kumarruin kaivamaan pulloa esille tiskialtaan alla olleesta kaapista. Seurasi pitkä odottava hiljaisuus. Sitten anteeksiantava nauru: minut oli hyväksytty oliiviöljykoulun ekalle oppitunnille.

Psst! Lue tämä blogi loppuun saakka, löydät sieltä hyvän tarjouksen!

Vuosikymmenien kuluessa oma oliiviöljytietoisuuteni on kasvanut. Ensimmäisinä vuosina oliiviöljy oli minulle kuin mikä tahansa

1. eristysaine

jota laitetaan pannuun, jottei paistettava ota kiinni. Ei väliä mitä rasvaa käytti, kunhan se toimi eristysaineena.

2. Terveys 

Seuraavaksi heräsin huomaamaan eristysaineen laadulla olevan merkitystä, kun vertailin omaa oloani asuessani pitkiä aikoja väliin Suomessa, väliin Kreetalla. Huomasin voivani paremmin Kreetalla, erityisesti vatsani rauhoittui. Yhdeksi selittäjäksi nousi oliiviöljy. Mutta tamperelainen omalääkärini nosti näkyviin toisenkin asian: hän ihmetteli vuonna 1996 hienoja kolesteroliarvojani ja totesi: – Te todella taidatte siellä Kreetalla osata jonkin asian paremmin kuin me täällä, mutta kyllä mekin sen opimme. Tiedätkö, tuonne Koskikeskukseen on juuri perustettu kreetalainen ravintola. Tiesinhän minä, sehän oli minut Suomeen tuonut. Kolesteroliarvoni ovat edelleenkin erittäin hyvät.

3. Eurooppalaisen kulttuurin ja sivistyksen kivijalka

Nykyisin oliiviöljy merkitsee minulle kulttuuria ja sivistystä. Aloin puolustaa oliiviöljyä ymmärrettyäni, että se on ollut kaikkien Välimerellä kukoistaneiden kulttuurien taloudellinen ja henkinen perusta, tukeva kivijalka, niin minolaisuuden, helleenien kuin Rooman valtakunnankin ja vieläpä Bysantin. Sen ansiosta meillä on meidän länsimainen kulttuurimme, olimme sitten sen hyvyydestä mitä mieltä tahansa.

Mort Rosenbaum sanoo kirjassaan Olive: Oliiviöljy on palanut lampukoissa kun sivistyksemme perustana olevia viisauksia kirjattiin ensimmäistä kertaa ylös, oliiviöljy paloi viisaiden neitsyeiden lampuissa heidän etsiessään totuutta, oliivinoksa symboloi rauhaa niin kristittyjen, muslimien kuin juutalaistenkin maailmassa ja se oli antiikin Kreikassa puhdistusaine, jolla olympiavoittajat palkittiin. (Käännös kirjoittajan).

Kreikkalaiset levittivät oliivipuun Välimeren alueelle, he istuttivat puita omien satama- ja kauppapaikkojensa ympäristöön, opettivat viljelyn uusille heimoille ja rakensivat siirtokuntiaan oliiviöljyn tuotolla. Oliiviöljy oli kauppatavarana ylivertainen, sillä se kaunisti ihon ja hoiti ruumiin lisäksi sielun! Sitä tarvittiin ravintoaineena, lääkkeenä, kosmetiikkana, voiteluaineena, liuottimena, polttoöljynä sekä pyhissä seremonioissa.

Lisäksi oliivisaippualla on pidetty Eurooppa puhtaana, sekä ihmiset että vaatteet. Oliiviöljy paloi jopa katulampuissa, öljyn avulla sekä ortodoksinen että roomalaiskatolinen maailma on paastonnut vuosisatoja ja se on ravinnut oman suomalaisenkin kulttuurini juuria paljon enemmän kuin voi tai rypsi konsanaan.

 

 

4. Ympäristötietoisuus

Oliivipuun myötä olen herännyt ympäristötietoisuuteen. Kymmenien ja jopa satojen ja tuhansien vuosien ikäiset oliivipuut ovat Välimeren maaperän korsetti, kuten asian runollisesti ilmaisee Oliivi-kirjassaan tietokirjailija Maarit Cederberg. Ilman oliivipuita maaperä valuisi sateiden mukana mereen ja lentäisi tuulen mukana pölynä. Oliivitarhat ovat Välimeren metsät, ne ovat Välimeren keuhkot, ne tarjoavat linnuille pesäpuun, eläimille suojan, karjalle ravinnon, asukkaille öljyn, saippuan ja polttopuun, kasvitarhalle varjon. Niiden ansiosta saamme sateet ja tuulet ajallaan. Jos Espanjan kaltainen tehotuotanto, jossa tarhat uusitaan 15-35 vuoden välein, valtaa alaa, me eurooppalaiset menetämme Välimeremme ja sen ilmaston. Se on yhtä hyvin meidän kuin etelä-eurooppalaistenkin.

Perinteinen oliivinviljely edesauttaa ympäristön monimuotoisuuden säilymistä ja tukee yhteiskunnan vakautta.

5. Alkutuottajien rintamassa

Haluan omalta osaltani seistä alkutuottajien riveissä puolustamassa sekä perinteistä oliivinviljelyä elinkeinona että kuluttajan oikeuksia. Tämä on tarpeen varsinkin siksi, että maailman oliiviöljybisneksestä noin 75 % on kuuden jättimäisen yrityksen hallussa. Ne eivät ole kiinnostuneet tarjoamaan meille kuluttajille hyvää öljyä, ne eivät ole kiinnostuneet viljelijän pärjäämisestä, ne ovat kiinnostuneet vain ja ainoastaan täyttämään omat taskunsa sekä laillisin että liian usein puolilaittomin keinoin. Se tapahtuu meidän kuluttajien kustannuksella. Siksi haluan levittää monipuolisesti tietoa oliiviöljyn maailmasta, jotta kuluttajat herkistyisivät vaatimaan parempaa ja saisivat korruptiovapaata oliiviöljyä.

 

6. Oliiviöljy ei ole geenimanipuloitua

Tietoisuuttani on laajentanut oliiviöljyn vahvimman kilpailijan rypsiöljyn valmistamiseen liittyvä fakta: rypsiöljyn pääosa valmistetaan Suomen rajojen ulkopuolella ja se on aina geenimuunneltua (GMO). Se on keltaista, edullista, kuumapuristamalla valmistettua eikä siitä terveys hyödy. Ainoastaan kylmäpuristettu, Suomessa valmistettu tumma rypsiöljy on GMO-vapaata, mutta se ei oikein paistamiseen sovellu. Oliiviöljy ei ole koskaan geenimuunneltua.

7. Perinteisesti hoidettu oliivitarha on hiilinielu

Oliivitarhat, ne ikiaikaiset, toimivat hiilinieluna. Ne suojelevat ilmastoa sitä paremmin mitä vähemmän niiden maaperää muokataan, mitä pidempään tarha saa olla olemassa. Tuhatvuotiset tarhat eivät ole Kreetalla harvinaisia. Puut eivät liiku mihinkään, ne alkavat tuottaa hyvin lähestyessään 20-30 vuoden ikää. Jos niistä huolehditaan ja niitä parturoidaan säännöllisesti, jatkavat ne kasvuaan pari sataa vuotta. Kun tarha uusitaan, katkotaan puu tylpäksi, mutta sitä ei juurita. Se saatetaan varttaa uudella lajikkeella ja taas se jatkaa satoja vuosia, runko paksunee ja halkeilee, mutta puu tuottaa satoa paremmin kuin nuoret. Saaren vanhimmat, edelleenkin joka vuosi marjaa tuottavat puut ovat yli 3000-vuotiaita.

Vain noin 20-30 % oliivitarhoista tasaisimmilla seuduilla voidaan muokata, suurinta osaa oliivitarhoista ei edes kyetä muokkaamaan millään laitteella jyrkkyyden, kivisyyden tms. takia. Tietyt oliivitarhoihin pesiytyneet vieraat kasvilajit leviävät traktorinpyörien ja aurojen mukana tarhasta toiseen. Näin ne tarhat, joihin koneilla ei koskaan ole ollut asiaa, ovat tavoittelemisen arvoisia kasvilajien erityisyyden ja vanhan eliöstön takia.

                                                                                 Ihan blogin lopussa on ohittamaton tarjous….!

Perinteinen viljely versus tehoviljely

Perinteisten tarhojen vastakohtana ovat Espanjassa ja Italiassa yleistyvät tehoviljelmät, joissa oliivin ei anneta kasvaa puuksi vaan se istutetaan pitkiksi pensasrivistöiksi. Ne pidetään kapeina ja matalina eikä niiden anneta vanheta kuin noin 30-vuotiaiksi. Kaikki viljelytoimenpiteet, kuten lannoitus, kastelu, leikkaaminen, typistäminen, tuholaistorjunta jne. tapahtuu suurilla koneilla, jotka kulkevat pensasaidan päältä. Pensaan on oltava juuri tietyn kokoiseksi leikattu mahtuakseen kulkemaan ehjänä koneen alta. Kun oksat ja rungot kasvavat liian paksuiksi koneiden hoitaa on ne juurittava maasta ja vaihdettava uusiin. Tällaiset tarhat eivät enää ole oliivilehtoja, niissä eivät linnut laula eivätkä perhoset lennä, ei ole puita eikä puiden varjoa, joka suojelisi maaperää.

 

Kreetan kaikki tarhat hoidetaan perinteisesti, käsityönä tai melkein. Koneet eivät selviä pienillä viljelmillä, rinteet ovat jyrkkiä ja kivisiä. Korjuu tapahtuu kädessä pidettävien ravistimien avulla, säkit kannetaan miesvoimin autolle ja viedään usein jo samana iltana erottamoon, jos sieltä on saatu aika varattua. Jos haluat lisää tietoa korjuusta ja öljyn valmistamisesta, katso seuraavat blogit

Miten oliivinkorjuu tapahtuu?

Miten oliivista tulee öljyä?

Jos haluat ymmärtää, millaista pienviljelijöiltä saatava laadukas öljy on ja mitä ne polyfenolit saavat aikaan, lue edellisen kampanjan yhteydessä ollut artikkeli

Hyvän olon elämä

 

Nyt kriisiaikana useimmilla viljelijöillä ei ole varaa kasteluun saatikka keinolannoitukseen. Satokin pyritään keräämään omin voimin, jos vain mahdollista, sillä korjuun teettäminen vieraalla on kallista.

 

Early harvest

Varhaisimmat oliivit korjataan vihreinä jo lokakuussa, silloin saadaan aromikasta early harvest-oliiviöljyä. Puoliksi kypsyneiden ja tummien oliivien pääsatokausi alkaa marraskuun puolivälin jälkeen ja päättyy usein tammikuun alkupuolella.

Voit nyt saada varhaisen sadon early harvest-oliiviöljyä Happy Oliven kautta. Öljy tulee Apokoronasin aluelta, 150:ltä tarkoin valitulta tarhalta. Se on saatu jo varhain, pääasiassa lokakuussa kerätyistä vihreistä oliiveista, jolloin oliivimarjan polyfenolipitoisuus on korkeimmillaan. Polyfenolit maistuvat kirpeiltä, mutta kun öljyn ja vihannesten polyfenolit kohtaavat kattilassa/padassa/pannulla/uunissa, muuntuvat öljyn polyfenolit ´makeudeksi´, hyväksi mauksi. Silloin yksi ynnä yksi on enemmän kuin kaksi, se on kolme!

Kun Happy Olive viimeksi teki tarjouksen, yllätyimme kovasta kysynnästä ja jouduimme toppuuttelemaan ja lopettamaan mainostamisen ja myynnin kesken, sillä kanisterit loppuivat! Nyt kun olemme juuri saaneet uuden ison erän vatsapullotettua öljyä Melissakisin perheen oliiviöljyerottamolta Kreetalta, jatkamme tarjousta yleisön pyynnöstä. Pääsiäinenkin on ihan nurkan takana. Lumien sulaessa alkavat grillit lämmetä auringonpuoleisilla terasseilla, joten öljylle löytyy varmasti käyttöä.

Happy Olive hymyilee

Oliivinviljelijät ovat aina ottaneet osan sadostaan itselleen ja käyttäneet sen omaan hyvinvointiinsa. Happy Olive on pientuottajien sadon parhainta osaa, se tulee Apokoronasin alueelta Hanian itäpuolelta. Se valmistetaan juuri oikealla hetkellä puolikypsinä käsin poimituista oliiveista. Eivät pientuottajat ole koskaan laimentaneet öljyään edellisellä sadolla, he eivät sekoita blendejä, he eivät varastoi öljyään kuin vuodeksi kerrallaan. Heille öljy on aina ollut tuoretuote, ja nyt Happy Oliven myötä meille kuluttajillekin. Kun sato kerätään varhain ennen marjojen tummumista, on sen ravintoarvojen määrä korkeimmillaan. Maku on kirpakka mutta tasapainoinen ja ruoka maistuu paremmalta. Se jo yksinään tuo hymyn suupieliin, mutta pitkässä käytössä koko elimistö alkaa hymyillä! Seuraavan kerran uutta satoa on myynnissä marraskuun lopussa – juuri ennen joulua – emmekä vielä tiedä minkä laatuista se on. Tämä nyt kerätty sato on hyvin korkealaatuista, yksi parhaimmista tällä vuosituhannella.

Mikset siis hankkisi kerralla sitä määrää, jonka kulutat ensi marraskuuhun mennessä?

Lukijoiden pyynnöstä jatkamme tarjousta vielä viikolla tämän blogin lukijoille (21.-28.3.).

Ota oppimasi asiat käytäntöön, nouse voittajana seitsemännelle portaalle.
Saat Happy Olive -oliiviöljyn nyt tarjoushintaan. Poimi alennuskoodi alempaa…!

 

Loppuvuoden oliiviöljyt saat hintaan 144,95 € (norm. 171,80 €).

Se sisältää 4 kolmen litran

kanisteria

 

ja paljon hyvää oloa. Jos et kuluta kaikkea itse,

voit jakaa kanistereita suvun tai kavereiden kesken.

 

Mikäli haluat pienemmän erän, saat sen hintaan 50,95 €.

Tähän hintaan voit valita joko

• neljä pulloa á 750 ml

TAI
• yhden kolmen litran kanisterin ja yhden pullon.

Hintoihin sisältyy ilmainen toimitus sekä sähköinen vinkkipankki

LÄHES 50 VINKKIÄ HYVÄÄN OLOON.

 

Klikkaa tästä Happy Olive -verkkokauppaan ja lunasta erikoishinnat syöttämällä koodin

Tuore2021

oliiviöljyjen tuotesivulla olevaan kenttään ”Onko sinulla etukoodi?”
Vinkkipankki saapuu sähköpostiisi heti tilauksen tehtyäsi.

Hymyilevää kevättä!

Jätä kommentti

15 − 12 =